luonteinen

/ˈluo̯ntei̯nen/
FINCE → TR

Tanım

•having a specified nature or character (often translated with a respective noun into English, sometimes requires no translation at all)

Etimoloji

luonne (“character”) + -inen

Kelime Ailesi

luonteisesti
luonteisuus
arkaluonteinen
eriluonteinen
heikkoluonteinen
helläluonteinen
hienoluonteinen
hurjaluonteinen
hyväluonteinen
hölläluonteinen